Oli kylmä talvinen päivä, ja jotkut lehtipuut olivat paljaina, mutta lunta ei ollut näkynyt lainkaan. Ei oikein näyttänyt talvelta, koska osa kasveista oli ikivihreitä ja kukki kautta vuoden. Kaksostytöt lähtivät kouluun.

Ensimmäisen kerran Lipen ajatuksiin nyt ilmestyi avioliitto. Se ei kuitenkaan ollut hänen toivelistassaan. No eihän kenenkään ole pakko avioitua, jos ei siltä tunnu. En järjestä häitä, jos ei sen suuntaisia toiveita ilmene.

Linde oli se ahkerampi vanhempi opettamaan Jesseä. Ei se nyt ainakaan ihan jästipää ollut kuitenkaan, tuo poika. Oppihan se sentään ainakin pyytämään ruokaa. Linde oli ilmeisen helpottunut.

Lippe oli nyt flamenco-tanssija ja luki mielellään lehdestä musiikki- ja tanssikirjoitukset. Hmmm.. Elbonia tanssii ja soi tapahtuma on tulossa. Mirvan oli käsketty keskittyä ruokalehteen, vaikkei  hän ruokaa tietysti vielä päässyt laittamaan. Linde jaksoi opettaa poikaansa kävelemään, mutta nyt oli käytetty mahtimaitoa, jotta oppiminen tapahtuisi hiukan nopeammin. Perhe-elämä näytti rauhalliselta, mutta...



Sitten Linde sai tarpeekseen ja alkoi läksyttää Lippeä siitä, ettei tämä osallistunut tasapuolisesti lapsenkasvatukseen. Lippe kuunteli luentoa tyynesti, sillä oikeassahan Linde oli. Lippe nyökkäili ja lupasi parantaa tapansa, mutta oikeasti hän vain halusi päästä nopeasti suihkuun.




Tuli Jessen syntymäpäivä. Hänelle tuli outoa kyllä ruskea tukka, kun kaikki muut perheenjäsenet ovat vaaleita. Varmaankin on perinyt isoisänsä tukanvärin. Julia ja Mirva katsoivat isäänsä kummissaan, kun tämä tunki täytekakun tiskikoneeseen. - Isi me jäimme ilman kakkua, valittivat tytöt yhteen ääneen.
Jesse ajatteli, että onneksi kerkisin ottaa palan. Isi oli liian siivousintoinen. Ei hyvä.



Linde muuttui aina soittaessaan valkohehkuiseksi, sillä hän eläytyi niin täysillä, että unohti kaiken muun. Tytöt tanssivat isin soiton tahdissa. He tulivat hyvin toimeen keskenään ja juttelivat aina tyttöjen juttuja, joihin Jesseä ei päästetty osalliseksi.

Jesse-parka ei oikein pärjännyt koulussa. Hänelle jouduttiin hankkimaan silmälasit ja hänestä on tullut  vaaleatukkainen. Hän haluaa kasvattaa samanlaiset rastat kuin hänen isälläänkin on.



Jesse kyllä osoitti taiteellisia taipumuksia. Tämänkin maalauksen hän sommitteli ihan omasta päästään. Oikein nättihän siitä tulee. Laitetaan seinälle jahka valmistuu.




Kotiin oli muutenkin hankittu uutta taidetta olohuoneeseen ja sekä Lippe että Jesse pitivät näistä uusista tauluista kovasti.

Linde ja Lippe rentoutuivat keskenään ja kumpikin mietti niitä näitä. Lippe suunnitteli perheen tulevaisuutta. Hän ajatteli - Sääli jos Jesse on tämän perheen kuopus. Olisipa mukavaa hankkia vielä neljäs lapsi. Mitähän Linde siitä ajattelisi?

Lippe sanoi: - Meillähän on nyt raha-asiat hyvin, eikö olekin. Haluaisin vielä yhden lapsen lisää.

- Jos lupaat huolehta siitä paremmin kuin Jessestä, sanoi Linde.

Kummallakin oli nyt toivelistallaan vauvan hankkiminen, niin että töpinäksi vain.

Koska perheeseen nyt oli tulossa neljäskin lapsi, tarvittiin yksi lisähuone. Se tehtiin takapihalle päin.

Uudessa huoneessa oli tilaa Jessen sängylle ja uutta harrastusta varten hankitulle vanhalle ompelukoneelle. Bart-taulu oli nyt päässyt olohuoneesta tänne seinälle pyllistämään. Eihän se oikein sinne olohuoneeseen sopinutkaan.

Linde oli innostunut käsitöistä ja alkoi tehdä patalappuja. Hän jaksoi sinnikkäästi istua ompelukoneen ääressä.

Julia ei näytä kovin tyytyväiseltä todistukseensa. Hän miettii, mitä isä ja äiti sanovat, kun hän tuo tällaisen paperin. Uskaltaisikohan hän ollenkaan näyttää sitä. Mirva oli hiukan etevämpi koulussa kuin toiset lapset, sillä hänellä oli enemmän kunnianhimoa.

Linde-manin perhe lähti ostoskeskukseen tekemään viikon ruokaostokset. Lapset hiukan katsoivat pitkään, kun isä ja äiti alkoivatkin yllättäen tanssia jotain vanhaa 80-luvun diskotanssia keskenään. Kauhean noloa. Lapset vaihtoivat epätoivoisia silmäyksiä keskenään, mutta kukaan ei uskaltanut pyytää vanhuksia lopettamaan. Sitten Lippe osti vähän vaatteita koko peheelle ja kun kuulumiset oli vaihdettu tuttujen kanssa, voitiinkin lähteä takaisin kotiin.

Seuraavana päivänä roskapöntöstä löytyi tämä vihreä poika.

Olikohan tämä vieras asunut pöntössä jo pitempäänkin? Ainakin hänelle näyttivät maistuvan vanhat ruuantähteet.

Mirva tuli oikein ulos katsomaan ja tunnisti sitten samaa koulua käyvän pojan, jota kaikki kutsuivat Kermitiksi. Kermit loikkasi kevyen näköisesti pois roskiksesta ja meni matkoihinsa. Mirva jäi katsomaan hänen jälkeensä suu auki.

Lippe oli päättänyt huolehtia, että lapset tekevät läksynsä ja neuvoi heitä. Siten kaikista tuli huippuoppilaita. Lipen elämäntoiveenahan oli saada kolme lasta yliopistoon, joten nyt näytti olevan hyvät mahdollisuudet. Sekä Lippe että Linde muistivat myös kannustaa lapsiaan olemaan aktiivisempia.

Julian ja Mirvan synttäreillä oli mukana myös Linden äiti, Tiina.

Juliasta tuli oikein kaunis ja aika paljon äitinsä näköinen teini.

Sitten oli Mirvan vuoro puhaltaa kynttilät ja pyörähtää teini-ikäiseksi.

Myös Mirvasta tuli kaunis ja hän oli ehkä vielä enemmän äitinsä näköinen kuin Julia. Minkähän takia Lippe katsoi noin tuimailmeisesti Juliaa?

Kyllähän myös Linden suvussa oli naiskauneutta, katsokaapa hänen äitiään.

Tiina onnitteli ja kysyi oliko perhe nyt valmis. Kolme lastahan on ihan mukava määrä.

Lippe kertoi, että yksi lapsi olisi vielä tarkoitus hankkia jossain vaiheessa ja sitten perhe olisi valmis. - Ahaa, sanoi Tiina. Hänellä itselläänhän on viisi lasta.



Lippeä alkoi huimata ja hän arveli olevansa kenties jo raskaana. Se olisi kerrassaan hienoa.

Niinhän siinä sitten kävikin, että Lippe heräsi keskellä yötä vatsan pompsahdukseen ja huomasi samalla olevansa nälkäinen kuin susi. Mitähän sitä söisi? Ei oikein jaksaisi laittaa mitään ruokaakaan näin myöhään.



Koska illalla oli vietetty synttäreitä, niin kakkuja oli jäljellä vielä. Täytekakkua keskellä yötä, Lippe! Niin juuri! Nami maiskis ja toinen pala heti perään.



Tässä perheessä elettiin nyt kakkuja syömällä. Koska aamulla kakkuja oli vielä jäljellä, Linde otti palan. Mitä sitä turhaan aamupalaa laittamaan.

Mirvasta tuli mammonatavoitteinen. Hän piti tuoksuista ja harmaista hiuksista, mutta inhosi teknisesti lahjakkaita. Hän halusi päästä yksityiskouluun ja mennä yliopistoon. Selvästi kunnianhimoa tällä neidillä.



Mirva oli myös etevä matematiikassa ja kyllästytti vieraansa Nadian yhtälöillään. Nadiaa ei nähty täällä toistamiseen.



Mirva tapasi mukavan pojan, jonka kanssa hän olisi halunnut seurustella, mutta poika taisi olla varattu. Silti hän suuteli Mirvaa oikein mielellään.




Julia huomasi olevansa pulskistumassa ja alkoi treenata. Hän oli nautintotavoitteinen. Hän piti hajuista ja harmaista hiuksista sekä inhosi siivousintoisia simejä. Hänen toivelistassaan oli kännykän ja pelin hankinta ja lisäksi hän halusi lähteä luistelemaan.



Eipä ihme, että perhe alkoi kärsiä ylipainosta syötyään tämän tästä niin paljon kakkua. Lisäksi Linde oli innokas kokki. - Hyvä ruoka, parempi mieli.

- Iskä, tuo tietsikka on ikivanha rähkylä. Meidän pitää saada uusi. Iskä sinä et nyt ymmärrä, me halutaan uusi tietsikka! Mirva yritti suostutella isäänsä, mutta Linde ei jaksanut innostua ajatuksesta. - Kyllä se vielä toimii, hän vastasi kuivasti.



Lindekin maalasi kauniita tauluja. Tämä hauska keltainen työ laitetaan keittiön seinälle.




Sitten Linde tultiin kutsumaan jäseneksi Muusalan ateljeen taide- ja käsityökerhoon. Linde kiitti kutsusta ja lähti heti käymään siellä, mutta se oli pienoinen pettymys. - Eipä mennä toiste, koska oli niin tylsä paikka, päätti Linde. No mutta saahan sieltä hyviä neuvoja, muista se Linde!



Eräänä päivänä, kun Linde oli lähtenyt töihin, Lippe päätti hiukan säädellä meteorolootaa. Häntä oli alkanut jurppia, ettei tullut ollenkaan lunta. - Miten vaikeaa se nyt muka voisi olla, tuumi Lippe. Hiukan vain viritellään.

Laite puhisi ja paukkui, kun Lippe paineli nappeja. Jotakin taisi mennä pahasti pieleen, sillä taivaalta alkoi sataa tulipalloja.



Miten tässä nyt näin kävi? Lippe oli järkyttynyt, kun tuli alkoi levitä. - En minä tällaista tarkoittanut, hän parahti.



Julia ja Jesse juoksivat paikalle katsomaan tulipaloa. Seurasi yleinen kalabaliikki ja tuli tarttui Julian vaatteisiin. Lippe yritti sammuttaa paloa, mutta se oli vaikeaa. Mirva soitti hätänumeroon.



Palokunta tulikin pikaisesti, mutta oli liian myöhäistä enää pelastaa Juliaa. Harmaakaapu lipui kylmän viiman tavoin paikalle työlistaansa selaten. - Täältä piti noutaa joku, se sanoi ja näytti Julian nimeä paperissa. Lippe yritti epätoivoisesti häätää sitä vaahtosammutimellaan, mutta mikään ei auttanut.

Lippe lakaisi Julian tuhkat itkien vuolaasti. - Voi minun kaunis tyttäreni. Voi Julia-parka, hän nyyhkytti. Niin nuori vielä, koko elämä edessä...



Harmaakaapu laittoi vielä hautakiven paikalle, johon Julia kuoli ja poistui sitten. Hänellä oli tälle päivälle vielä muita noudettavia listallaan.



Kaikki itkivät ja surivat. Jesse muisteli Julia-parkaa. Liian nuori kuolemaan...



Kaikkein lohduttomin oli kuitenkin Lippe, joka oli tahtomattaan aiheuttanut tyttärensä kuoleman. - Miksi, voi miksi minun piti mennä näpelöimään sitä kirottua rakkinetta, hän vaikeroi. Kaikki oli minun syytäni.



Suruissaan Linde avautui isälleen ja vuodatti sydäntään. Eihän Linde voinut Lippeä suoraan syyttää, mutta hänen oli nyt vaikea puhua Lipen kanssa. Onneksi hänellä oli isäänsä välit kunnossa. Ville oli hyvin myötätuntoinen simi ja osasi aina löytää oikeat lohdutuksen sanat.

Lipen synnytys käynnistyi ja sujui normaalisti.



Syntyi pieni poika, joka sai Julian muistoa kunnioittaen nimekseen Julius. Nyt elämä palasi normaaleihin uomiinsa.



Koko perhe oli tyytyväinen ja toivotti uuden tulokkaan tervetulleeksi.

Heti sen jälkeen huomasin Linden haluavan yllättäen naimisiin. Sellainen toive oli ilmestynyt hänen toivelistalleen ja se lukittiin heti. Saman tien sitten vain kosimaan. Sen jälkeen myös Lipen toiveisiin ilmestyi avioliitto ja häiden pitäminen. Loistavaa!



Linde harjoitteli puhetta. Häät pidettäisiin kotona ja vihkivalat oli päätetty muotoilla ihan itse oman mielen mukaisiksi. Vieraat oli jo kutsuttu, joten Lindellä oli hiukan kiire ja häntä jännitti kovasti. Televisiossa taitaa olla menossa Teho-osasto, mutta kukaan ei katsele.



Tuli sormusten vaihdon aika. Ihan hyvin ne vihkivalat lopulta menivät ja niin näistä kahdesta tuli aviopari. Lippe oli valinnut pinkin hääkoltun, koska valkoinen ei hänestä tuntunut oikein soveliaalta kotihäihin.




Tietysti kilisteltiin maljoja. Vieraina oli Linden vanhemmat ja sisko ja veli.

Vieraina oli myös tuo vihreä alienpariskunta, koska he sattuivat kulkemaan talon ohi juuri sopivasti. He olivat Odette ja Marten Kosh. Nyt Ville kyllä kaatoi hiukan ruokaa housuilleen. Vieressä istuva Kaasu ei välittänyt eikä Kerttu edes huomannut.

Myös puutarhuri tuli ottamaan ruokaa, kun kerran oli häät. Lippe joutui lähtemään töihin.

Häät tai ei, myös Julius oli ruokittava. Julius ajatteli Villeä. Mahtoiko tietää, että siinä oli hänen isoisänsä.



Linde luki kirjaa samalla, kun kantoi lasta. Aika hassun näköistä, kun lapsen jalat menivät kirjan kansista läpi.



Sitten Linde päätti, että Julius saa tutustua vieraisiin ja asetti sen olohuoneen lattialle. Julius kiljui kuin syötävä. Olisit voinut kyllä vaihtaa vaipat, Linde, niin ei tarvitsisi pidellä nenää. Tiina innostui soittamaan kitaraa, mutta kukaan ei näyttänyt kuuntelevan. Tiina oli kohonnut rock-legendaksi, niin että kyllä hän osasi soittaa hyvin.

Myöhemmin Jesse halusi tietää, mitä se kaikki touhotus oikein oli ollut. Miksi niitä sormuksia piti vaihtaa ja olivatko vanhemmat nyt onnellisempia?
- Voi lapseni, sanoi Lippe hymyillen lempeästi Jesselle. Sellainen vain on tapana.



Jesseä kiinnostivat pelit ja hän oli jatkuvasti tietokoneen kimpussa. Se oli edelleen se sama vanha rähkylä, koska Linde ei halunnut hankkia uutta.



Sitten tuli Jessen synttäripäivä ja hänestä kasvoi tämän näköinen teini. Hänelle tuli tietotavoite ja hän piti lihavista vaaleahiuksisista simeistä, mutta ei ollenkaan lihaksista.

Juliuksesta tuli kaljupäinen taapero, jolla oli mustat kulmakarvat. Nyt oli monta hoitajaa tarjolla, joten tästä lapsesta huolehdittiin hyvin. Lapsi on niin helppo lelliä piloille ja ehkä Juliuksesta tulikin melkoinen riiviö.



Tämä kuva on vain sen takia mukana, että Lindellä oli niin mainio lapsenpotatusilme. Potallaan istuvaa Juliusta ei nyt tässä kylläkään edes näy. Jösses, että oli tylsää odotella, että se taapero tekisi tarpeensa...



Juliuksen kaljupäisyys jatkui myös tenavana. Jesse stalkkasi kakkua kulman takaa. Piti toimia nopeasti, jos aikoi saada palan.



Kun oli seuraavat Juliuksen synttärit, niissä näyttäytyi myös Julian haamu. Oikein mukavaa, että hänkin päätti osallistua.

Juliuksen kaljupäisyys jatkui. Keneltäköhän hän oli nuo mustat kulmakarvat perinyt? Hän oli mahdoton muksu ja sen takia tiimalasi meni hiukan punaiselle, mutta ei haittaa mitään. Pojalla oli luonnetta, ei muuta.

Lipen toiveena oli saada kolme lasta yliopistoon ja tässä he nyt olivat lähtövalmiina. Pitää vain muistaa hakea stipendiä ja sitten menoksi. Kenestähän tekisin perijän? Jesse olisi ehkä se paras, mutta päätän vasta, kun näen heidät yliopistossa.



-----------------------------------------------------------------

Haluaisitko kommentoida?
Tee se täällä

Takaisin etusivulle