Mirva, Jesse ja Julius aloittivat opiskelut äitinsä toivomuksesta samassa opinahjossa, mistä heidän vanhempansakin olivat valmistuneet. Simcityn yliopistoon oli lähtenyt samanaikaisesti joukko muitakin elbonialaisnuoria ja kun heidän kaikkien stipendit oli laskettu yhteen, huomattiin, että he pystyivät yhdessä vuokraamaan tämän omakotitalon opiskeluaikaiseen asumiseen.

Talo oli yksikerroksinen ja siinä oli pikkuinen kellarihuone. Se oli vain osittain kalustettu, mutta kalustusta voitiin pikku hiljaa täydentää. Ihanaa railakasta opiskelijaelämää olisi edessä täydet neljä lukuvuotta. Kuulostaa pitkältä ajalta, mutta se menee aina niin yllättävän nopeasti.

Kiva talo ja hyvin me täällä pärjätään, tuumivat Jesse, Mirva ja Julius. Jesse muistutti kovasti isoisäänsä, Mirva oli äitinsä näköinen ja Julius tullut kovasti isäänsä, vaikka olikin saanut äitinsä vihreät silmät. Mirva haluaa perijäksi ja on sitä mieltä, että hoitaisi hommat paljon paremmin kuin nuo veljet.

Nuoret olivat huolettomia rahankäytön suhteen. Sitähän tulisi koko ajan lisää.

Koska mukaan oli pakattu pari soitinta, niin pianhan rahaa todellakin saatiin lisää. Soittimet sijoitettiin nimittäin pihalle jalkakäytävän viereen. Kaikki olivat innokkaita soittajia ja aina joku ystävällinen ohikulkija tipautti roposia rahapurkkiin. Kitaranvarressa tällä kertaa Bobbo.

Ruuanlaittovuoroja ei jaettu mitenkään, vaan aina se, jolla oli parhaiten aikaa, laittoi ruokaa. Tällä kertaa Jesse oli paistanut plättyjä ja ne maistuivat kaikille. (Perijäpointsi tästä Jesselle)

Tännekin oli saatu uusi Ron Humble -tietokone ja yhden oli joku pakannut kotona mukaan tavaraluetteloonsa. Ne mokomat vain tuppasivat menemään rikki, juuri kun olisi ollut mukavaa etsiä verkosta harrastussivuja. Onneksi Jesse osasi itse korjata koneen, ettei tarvinnut kutsua korjaajaa. (Perijäpiste Jesselle)

Opiskelijaelämä sujui rauhallisissa merkeissä, kun nämä kaksi halusivat jatkuvasti kirjoittaa esseitä. Ruokapöydän ääressä olikin mukava tehdä tehtäviä yhdessä. Kyllä se Mirvakin kirjoitti niitä esseitä ihan riittävästi. Kaikilla kolmella oli psykologia pääaineena.

Mirva luki mielellään lehdestä kaikki taideartikkelit. Hänen erikoisharrastuksensa on kuitenkin värkkäily, samoin kuin myös Jessen ja Juliuksen. Talon pikkukellarissa oli rauhallinen lukunurkkaus ja yllättäen myös ruumisarkku. Mirva ei ollut sellaista ennen nähnytkään ja oli yllättynyt, että arkussa pystyi nukkumaan ihan hyvin.

Talossa oli kaksi maalaustelinettä ja ne olivat jatkuvasti ahkerassa käytössä. Maalauksia myytiin nopeaan tahtiin ja niistä saatiin lisää rahaa. Tuon Tenavat-aiheisen taulun Mirva halusi kuitenkin pitää ja se pantiin seinälle. Siinä kehotetaan ettei saa ikinä antaa periksi ja se oli Mirvan mielestä hyvä periaate, jota hän aikoi elämässään noudattaa. Tässä huoneessa oli muuten talon ainoa parisänky.

Julius oli tässä vaiheessa vielä romantiikkasimi ja hän ihastui helposti tähän toiseen romantiikkasimiin, joka on kämppis nimeltä Jenna. Tämä oli heille kumpaisellekin ensisuudelma. Myöhemmin, kun se tuli mahdolliseksi, vaihdoin Juliukselle tietotavoitteen.

Jenna oli kovin ihastunut Juliukseen ja kyseli Jesseltä, millä keinolla hän saisi tämän omakseen. Jesseä vain nauratti, sillä hän ei oikein uskonut Jennan mahdollisuuksiin. Hän ei kuitenkaan viitsinyt sanoa ääneen, ettei vihreä ihonväri miellyttänyt Juliusta. (Miinustetaan yksi perijäpiste Jesseltä rotusyrjinnän takia)

Jenna oli kuitenkin hyvin päättäväisesti Juliuksen kimpussa ja ehkä Juliuksella ei ollut kuitenkaan niin syviä ennakkoluuloja, kuin Jesse luuli. (Juliukselle piste suvaitsevaisuudesta)

Jaaha, taas jääkaapilla. Taitaa Mirva olla aikeissa laittaa murkinaa porukalle. Kenestä teistä nyt pitäisi sitten tehdä perijä? Tasaväkistä on ollut tähän saakka.

Sitten eräänä päivänä Jenna rakastui Juliukseen, mutta ei saanut vastarakkautta. Onneksi Julius ei rakastu ihan helposti. Vieressä katsoo kolmas romantiikkasimi, Bobbo. Hän olisi kiinnostunut Jennasta.

Jenna turvautui aika epämääräisiin keinoihin saadakseen huomiota. Tämä alkoi kyllä jo mennä liian pitkälle Juliuksen mielestä. Hän piti Jennaa hiukan tyhmänä eikä tuo alaston seireenitanssi tehnyt toivottua vaikutusta. - Vaikka olisit mikä liehuva liekinvarsi, niin nyt en ota tulta, Julius tuumi ja jatkoi soitantaa.

Vasta kun nuo kaksi vihreää romantiikkasimiä alkoivat flirttailla keskenään, Julius menetti hermonsa lopullisesti. Hän ei enää kestänyt katsella vaan antoi Jennalle ympäri korvia. - Olit muka minuun rakastunut! Onneksi en uskonut tunteesi aitouteen. Yritit puijata minua, senkin petollinen kieroilija! huusi Julius.

Mirvan mielestä Bobbo oli aivan mahdottoman suloinen. Aih ja voih, miten ihq poskikuviokin sillä on. Hän olisi halunnut tutustua paremmin ja mietti, olisikohan vaikka jonkun pelin pelaaminen Bobbolle mieluista puuhaa.

Illan tullen he pelasivatkin vähän footbagia ja sillä tavoinhan tutustuu aina nopeasti. Taustalla Jenna katseli kateellisena ja mustasukkaisena. Hänen olisi pitänyt mennä jo luennolle, mutta hän ei vain pystynyt lähtemään, kun piti niin tiukasti vahtia näitä kahta.

Kumpikin oli peli-innostuksen vallassa ja ilmeisesti vähän oli muutakin innostusta ilmassa.

Kun tuli Mirvan vuoro lähteä iltaluennolle, niin Jenna oli jo palannut. Bobbo sai nyt kuulla kunniansa, kun Jenna raivosi ja polki jalkaa hirveän mustasukkaisuuden vallassa.

Jenna sai raivota ihan rauhassa niin paljon kuin halusi, se ei estänyt näitä kahta toteuttamasta mielitekojaan sängyssä. Ja oikein piristävää olikin pistää peitot vähän pöllyämään.

Myöhemmin kuitenkin Mirvan ja Jennan välille tuli kiivasta sananvaihtoa. Taustalla myös Julius oli kuulolla ja hänellähän oli omat syynsä olla vihainen Jennalle.

Mirva uskoutui veljelleen välirikostaan Jennan kanssa Bobbon takia. Mirva epäili, että Bobbo petti häntä selän takana ja kyseli, oliko Jesse nähnyt tai kuullut jotain sen suuntaista. Jesse oli sitä mieltä, ettei Mirvan kannattanut enää olla enempää tekemisissä Bobbon kanssa.

Jesse oli pahalla tuulella ja häntä harmitti, että oli mennyt sotkeutumaan toisten asioihin. Eihän se nyt noin vaikeaa voinut olla, hei.

Mirva oli mietteliäs. Ehkä Jesse oli oikeassa eikä Bobbo ollut hänelle se oikea.

Heti seuraavana päivänä Mirva sai epäilyilleen vahvistuksen, kun hän näki Bobbon ja Jennan toistensa kimpussa. - Siitä saat senkin petollinen kelmi, huusi Mirva ja läimäytti Bobboa niin lujaa, että omaan kämmentäkin kirveli vielä pitkään jälkeen päin.

Taloon oli hankittu kuntopyörä. Mirva oli niin vihainen ja pettynyt, että polki kuntopyörällä itsensä henkihieveriin ja putosi pyörän selästä. Siinä hän nyt makasi tajunsa menettäneenä lattialla ja olisi pitänyt mennä luennolle. No sattuuhan sitä.

Heti kohta virottuaan Mirva kyseli Jennalta, miksei tämä ollut herättänyt häntä. Jenna sanoi, ettei ollut halunnut häiritä toisen unta.

Jessestä paljastui yksi inhottava piirre: hän petti sisarensa luottamuksen ja juorusi tämän sydänsuruista pojille. Miksi siitä piti naureskella juuri Bobbolle? Voi ei Jesse! Nocturno ihmetteli noin ilkeitä puheita eikä tiennyt minne olisi laittanut korvansa, ettei olisi tarvinnnut kuulla. (Jessen perijämahikset menivät tästä miinukselle)

Paikalle tuli myös muita ja kuin pisteenä ii:n päälle Jenna nöyryytti Mirvaa läimimällä tätä pitkin poskia. Bobbo ajatteli, että Jesse oli tainnut olla ihan oikeassa Mirvan suhteen. Jenna taasen oli tyytyväinen, että hän sai yleisöä tälle esitykselleen. Hän ihaili myös Nocturnoa ja olisi halunnut hänetkin rakastajakseen. Jenna oli kyllä tosi tyhmä, jos luuli tällaisen käytöksen tekevän vaikutuksen Nocturnoon.

Voi Mirva parkaa, hän itki yksinään. - Niisk, niisk! Mitähän pahaa minä olen tehnyt ansaitakseni tällaista? Kaikki nauravat minulle, hän nyyhkytti lohduttomana.

Aika vierähti sukkelaan ja Jesse soitteli kotiin kysyäkseen kuulumisia ja pyytääksen vanhempiaan käymään. Hän oli varma, että hänestä se perijä tehtäisiin.

Linde tulikin paikalle ja olisi halunnut hetken puhua kahden kesken Juliuksen kanssa, mutta Jenna tunki taas itsensä tähänkin ja kuunteli korvat hörössä. Linde kertoi, että Juliuksesta oli päätetty tehdä perillinen. (- Ooh, vielä perillinenkin, ajatteli Jenna). Julius oli erittäin vaivautunut, koska ei olisi ihan välttämättä halunnut Jennan saavan tietää omista yksityisasioistaan. Mokoma kyylääjä!

Julius oli kiihdyksissä saamistaan uutisista. Muille sisaruksille ei vielä ollut kerrottu ja Julius sai kerätä kaiken tahdonvoimansa, ettei olisi alkanut kiljua ääneen. Hän vatkasi lettutaikinaa niin voimallisesti, että kauha oli katketa ja taikinaa roiskui pitkin lattiaa.

Seuraavaksi pidettäisiin olohuoneessa perhekokous, jossa kaikki saisivat sanoa sanottavansa perimisjärjestysasiaan. Lapset odottivat jännittyneinä sohvalla kököttäen, että mitä ne vanhemmat sanoisivat. Tulisivat nyt jo, että päästäisiin aloittamaan! Julius tietysti jo tiesikin, mutta ei saanut paljastaa mitään vielä.

Tärkeää kokousta päästiin vihdoin aloittamaan, mutta pahaksi onneksi tuo lehmä ei ymmärtänyt poistua. Täällä ei oikein ollut minkäänlaista rauhaa.

Kun Linde pyysi lehmää poistumaan, niin se alkoi käyttäytyä uhkaavasti ja töni sorkallaan Lindeä. Röyhkimys! Mirvaa suututti moinen epäkohteliaisuus hänen isäänsä kohtaan.

Onneksi asiat saatiin kuitenkin selväksi ja kaikki tyytyivät tehtyyn ratkaisuun ilman suurempia protesteja. Mirva kyllä mutristi suutaan ja sanoi olevansa erittäin pettynyt, sillä hän olisi halunnut jäädä kotitaloon asumaan, mutta totesi sitten että eiköhän niitä muitakin taloja löydy.

Jesse piti naamansa peruslukemilla eikä näyttänyt todellisia tunteitaan vaan purki pettymystään ja pahaa oloaan ahkeraan opiskeluun.

Jesse alkoi myös käyttäytyä oudosti ja hänelle tuli äkillinen ikkunanpesuvimma. Ikkuna toisensa jälkeen tuli pesuvuoroon.

Mirva arvasi, mistä oli kyse ja kehotti Jesseä lopettamaan. Hän lohdutti sanomalla, että kaikki kyllä kääntyisi hyväksi, kunhan se oikea vain löytyisi. Aito rakkaus parantaisi kaiken.

Ja toden totta, kevään tullen Jessen pettymystä lievittikin mukavan neitokaisen löytyminen. Tytön nimi oli Susanna ja ihastus oli molemminpuolista.

Rento kelluskelu uima-altaassa auttoi sopivasti selvittämään ajatuksia ja Julius päätti ehdottaa Jesselle muuttamista asumaan isovanhempien luokse. Siinäpä loistava suunnitelma, hän ihasteli omaa kekseliäisyyttään. Hän malttoi tuskin odottaa, että pääsisi kertomaan Jesselle. Tietysti kannattaisi kysyä ensin isän mielipidettä asiaan.

Linde oli yllättynyt Jessen uudesta suunnitelmasta, mutta lupasi ottaa asian puheeksi isänsä kanssa. Nyt kun hänen vanhempiensa pesästä oli kuopuskin muuttanut muualle, niin taloon todellakin kaivattaisiin jatkajaa. Tilaahan siellä ainakin oli ja isovanhemmat varmaan ottaisivat Jessen mielellään luokseen.

Soittovuoroja ei mitenkään ollut jaettu, mutta halukkaita soittajia riitti aina ja rahaa virtasi kassaan. Mirva oli jo valkohehkuisen soittoinnostuksen vallassa.

Eräänä iltana Lippe tuli yllättäen käymään ja Julius pääsi kehumaan opintojensa upealla kehittymisellä. Äiti oli kovin ylpeä kaikista kolmesta lapsestaan ja tyytyväinen, että perijäksi oli valittu juuri Julius.

Samaan aikaan erään toisenkin opiskelijan vanhempi oli käymässä ja Mirva säikähti pahanpäiväisesti. Hän ei ollut ennen nähnyt oikeaa vampyyriä ja kalvakka Vlad Dracula oli vaikuttava ilmestys.

Jesse pyysi Susannaa käymään ja aloitti herkästi pitämällä tyttöä kädestä. Kyseltyään tämän toiveista, Jesselle selvisi, että heillä oli kolmen salaman yhteensopivuus. Miten hienoa!

Sitten vain tekemään lähempää tuttavuutta. Nocturno käväisi syömässä pahimpaan nälkäänsä roskapöntöstä, mutta sekään ei haitannut rakastavaisia.

Susanna olikin nimenomaan halunnut ystävystyä Jessen kanssa ja oli todella tyytyväinen asioiden edetessä näin mukavasti. Tämä pari meni kihloihin ennen yliopiston päättymistä.

Opiskelut alkoivat olla jo loppusuoralla, kun päätettiin lähteä vielä viettämään iltaa paikallisessa diskossa. Jenna ja Bobbo viihtyivät hyvin yhdessä taas ihan kuin ei mitään.

Takaisin palatessa yksinäinen lehmä oli vieläkin odottelemassa tontilla. Hänestä ei oikein kukaan pitänyt ja hän oli syystäkin alla päin. Häntä ei ollut pyydetty mukaan diskoiltaan.

Julius ja Alina Kalmio olivat löytäneet toisensa kampuksen kahvilassa ja huomasivat tulevansa helposti toimeen keskenään. Julius pyysi Alinan kylään.

Taas tuo kiusakappale lehmä on yrittämässä jotain ikävää temppua. Se ei kestänyt katsella muiden onnea.

Lehmä yritti rikkoa Juliuksen ja Alinan välit, mutta Julius oli saanut tarpeekseen häiriköinnistä ja mätti sitä turpaan minkä kerkisi. Alina pahoitti mielensä, tunnelma oli poissa ja tunteet viilenivät hetkessä.

Julius sai tehdä kaikkensa, jotta voittaisi Alinan luottamuksen uudelleen.

Heillä oli kolmen salaman yhteensopivuus ja sen vuoksi luottamus palautui nopeasti.

Seuraavana päivänä Alina rakastui, mutta Julius ei vieläkään. Julius ei todellakaan rakastu kovin helposti näköjään. Kihloja ei tälle parille nyt sitten vielä saatu, mutta tästä on hyvä jatkaa.

Kadulta sisään pyydetty ohikulkija oli nimeltään Kerkko ja hän kävi heti ensi töikseen kiusaamaan Jesseä. Julius halusi vain pitää hauskaa ja oli niin tanssin lumoissa, ettei välittänyt mitään, mitä selän takana tapahtui.

Mirva sen sijaan huomasi välittömästi, että siinäpä söpö poika, nam-nam.

Mirva ja Kerkko vitsailivat ja rupattelivat keskenään tovin ja yllättäen myös tälle parille tuli kolme salamaa. Kerrassaan mainiota!

Ihastumista ei voinut tietenkään välttää. Olin kovin helpottunut, kun Mirvallekin nyt löytyi se oikea ja vielä ihan kivannäköinen punapää ja ihonvärikin mukavan tummahko.

Jenna tuli myös paikalle tarkistamaan tilannetta. Mutta liian myöhään, sillä hän ei nyt mahdu tähän kuvioon enää mitenkään.

- Näpit irti Kerkosta, hän on minun, ajatteli Mirva mulkaisten Jennaa vihaisesti. Miten mukavaa, että yliopisto onkin juuri päättynyt, emmekä toivottavasti tapaa enää. Sinua ei tule ollenkaan ikävä.

Mirva ei palannut enää Elboniaan vaan osti merenrantatontin uudelta Amberdalen alueelta. Hän oli pakannut mukaansa yliopistorahoilla ostettua tavaraa noin 15000 simeleonin arvosta. Hän kaavaili rakentavansa talon rahoilla, joita niiden myynnistä saisi. Sitten vain Kerkon kanssa perhettä perustamaan.

Jesse muutti isovanhempiensa luokse. Hän ihaili kovasti ikinuorta isoisäänsä Villeä ja oli kovasti tämän näköinenkin. Nyt Ville ja Tiina saisivat vanheta rauhassa, kun taloon saatiin pojanpoika jatkajaksi.

Juliuksesta tuli siis Linde-manin perheen perijä ja hän palaa kotitaloonsa Elboniaan tutkintotodistus taskussaan ja suuria odotuksia mielessään. Mitähän se elämä tuo tullessaan?

-----------------------------------------------------------------

Haluaisitko kommentoida?
Tee se täällä

Takaisin alkuun