Tunnetun elbonialaissuvun poika Linde von Himpula oli juuri valmistunut hyvin arvosanoin SimCityn yliopistosta, jossa hänen pääaineenaan oli ollut psykologia. Nyt hän oli palannut kotikaupunkiinsa ja ostanut vanhan kotitalonsa vierestä ison tyhjän tontin. Myös hänen kolme veljeään asuivat aivan lähinaapureina.



Oli kevät ja alkoi sataa kaatamalla vettä. Linden tontilla oli kaikenlaista roinaa ja rompetta, jota hän oli purkanut tavaraluettelostaan. Isäntä pohti: "Tukkani on kuin sateessa lätsähtänyt kakadun töyhtö. Minkäs sille voi, kun ei ole kattoa pään päälle! Parasta myydä nuo tavarat mahdollisimman pian, niin että saan vähän rahaa talon rakentamista varten." Myös vaatteet olivat oudot ja hiuksille toden totta oli tehtävä jotakin. Linde halusi vanhan tukkansa takaisin.




Tässä tarinamme päähenkilö vähän tavallisemmissa vaatteissa.
Linde on siis syntynyt pelissä. Hän on leijona horoskooppimerkiltään, suosiotavoitteinen ja toivoo pääsevänsä julkkiskokiksi. Meikkaavat ja urheilulliset simit ovat hänen mieleensä, mutta hyvistä kokeista hän ei pidä, yllättävää kyllä. Hän on innokas musiikinharrastaja ja kiinnostunut myös luonnosta.

Tavaroista myytiin suurin osa ja vain tärkeimmät jätettiin. Rahaa kertyi noin 20.000 simeleonia. Sopiva talomallikin oli jo löytynyt eli nyt vain rakentamaan. Isäntä innostui soittamaan kitaraa ja unohti pian kaiken muun. Taivas oli synkän harmaan pilvimassan peitossa ja kaatosade sen kuin jatkui ja jatkui.

Talon pohjapiirros alkoi jo muotoutua. Takaseinä korvataan parvekelaseilla.
Meidän isäntä ei paljoa välittänyt vaan antoi Gibsonin laulaa täysillä.

Kokeilin taloon ensin pulpettikattoa, mutta se näytti luonnottoman korkealta ja jyrkältä. Seinäpintana on käytetty lähes ilmaista sinistä rappausta. Myös kokoseinän kokoiset ikkunat ja lasiovet olivat ilmaiset (Numenorin tekemät, ladattavissa ModtheSims2.comista).

Yhdistetty auma- ja harjakatto sopii tähän taloon mielestäni paremmin. Talon takasivustalla on kapea avoin terassi ja lasitettu terassi. Tästä kohden taloa voi jatkaa sitten, kun on enemmän rahaa. Kaatosade teki kuvista aivan harmahtavia. Ikävä juttu.

Lasitettu terassi näkyy hiukan paremmin tässä kuvassa. Oikeassa reunassa olevat ikkunat piti poistaa, kun huomasin, että siinä kohden olikin kylpyhuone. Tuli vähän turhan hyvät näköalat ikkunasta sisään, heh.

Etupihalla tavarat odottivat, että joku veisi ne sisään sateesta kastumasta, mutta isäntä oli niin uppoutunut kitaransoittoonsa, ettei huomannut mitään. Hyvä riffi varmaan just menossa.

Sitten kun tavarat on vihdoin saatu sisään, Linde aloitti lätäköissä hyppelyn. Onko sadesää sitten niin kivaa?

Talo oli nyt osittain kalustettu ja näytti tältä. Lasitetulle terassille ei vielä ole käyttöä. Sitä voi sitten laajentaa myöhemmin, jotta sinne mahtuisi pöytä ja tuolit. Nyt ei ole varaa sellaisiin ylellisyyksiin.

Linde etsi työpaikkaa lehdestä, mutta ei löytänyt mitään mieleistään. Olisi ollut jotain huonosti palkattuja pilipalihommia tarjolla, mutta sellaisesta ei meidän Linde ollut kiinnostunut. Hän ei aikonut aloittaa pohjalta.

Ovikello soi ja kun Linde meni avaamaan, ei siellä ollutkaan ketään. Pihalle oli ilmestynyt vaaleanpunainen laatikko ja Linde ajatteli, että olisipa siinä täytekakku. Olisi tehnyt niin täyskäriä mieli juuri nyt. Mutta ei, herra Humble vain oli käynyt jättämässä tietsikkalahjan, jonka Linde möi heti ja sai 1500 simeleonia.

Sitten takaisin sisään ja työnhakuun vanhan kotoa aikoinaan opiskelemaan lähtiessä lahjaksi saadun tietsikan kimppuun. Koska elämäntoivetyötä ei täältäkään löytynyt, niin Linde otti parhaiten palkatun työn, mitä oli tarjolla. Hän pääsi erään menestyvän yrityksen varatoimitusjohtajaksi. Työajat olivat kohtuulliset ja palkkaakin tuli mukavasti yli 900 simeleonia päivässä. Ihan sopivaa hommaa yliopiston käyneelle simille.

Kotvasen kuluttua soi taas ovikello ja Linde ajatteli, ettei täällä saa hetken rauhaa. Naapurit siellä tulivat toivottamaan hänet tervetulleeksi naapurustoon.

Nuutti Gabbel, Amanda Watanabe ja taustalla hiippaileva vihersimi Milla von Himpula kuuluivat tähän delegaatioon. Vieraat valittelivat huonoa säätä, mutta eivät silti kiirehtineet sisällekään.

Linde oli pahalla tuulella ja törkkäsi Nuuttia nenään heti ensi töikseen. Nuutti pahastui kovasti moisesta.

- Mitä pahaa minä muka olen tehnyt, hän protestoi äänekkäästi.

Amandalle taasen Linde teki muutaman kirosanan säestyksellä selväksi, ettei voinut sietää robotteja. Amandaa nauratti aluksi Linden ärtyneisyys, mutta pian hänkin suuttui ja lähti vihaisena pois. Nuutti ei ollut uskoa korviaan: mikähän riidankylväjä tämä uusi naapuri oikein oli?

Huomasinkin tässä, että talonrakennus oli jäänyt kesken: seinissä oli näköjään vielä rakoja, jotka olisi tukkittava.

Sade yltyi myrskyksi ja alkoi myös ukkostaa. Simeille ei vain tullut mieleen mennä sisään. Kesken väittelyn Nuuttiin iski yllättäen salama ja hän luikki kärventyneenä pika vauhtia tiehensä. - Ihan totta, mitä pahaa minä muka olen tehnyt, hän uikutti surkeana.

Tämä oli jopa Lindenkin mielestä aika hurja juttu. Hän päätti vihdoin mennä sisään, ettei kokisi samaa kohtaloa.

- No niin päästiinhän niistä naapureista eroon, tuumi Linde ja hieroi tyytyväisenä käsiään yhteen.

Täällä oli lasiovet joka paikkaan, myös vessaan.

Vielä oli kuitenkin yksi vieras jäljellä: veljen vaimo Milla. Hänestä Linde ajatteli päästä luennoimalla juurta jaksain patarumpujen ja tavallisten rumpujen välisistä hienoisista eroista. Milla jaksoi kuitenkin kuunnella ihan kiltisti. Linde alkoi pitää Millasta.

Linde laittoi lämpimiä voileipiä tarjolle. Hän kattoi neljälle, koska oli kutsunut pari satunnaista ohikulkijaa kotiinsa.

Vieraana olivat Millan lisäksi Interpolin agentti Mark Roscoe ja avaruusolio Kieran Duarte. Leivät maistuivat simeille ja aika kului rattoisasti rupatellessa. Kieran selosti kotiolojaan kaukaisella planeetalla ja Mark kertoili ratkaisemistaan rikostapauksista.

Ruokailun jälkeen Mark päätti näyttää yhden ratkaisemistaan tapauksista siitä vaikeimmasta päästä: eli väännellä palapallon järjestykseen. Kaikki ihailivat hänen nopeaa suoritustaan...

Vieraiden lähdettyä piti hiukan siivota paikkoja. Lindellä ei ole tiskikonetta, joten astiat pestään toistaiseksi vessan lavuaarissa. Käyhän se näinkin.

Illan edetessä Linde soitteli vielä kotoväelleen kertoen, että hän oli saanut töitä, rahat riittivät juuri ja juuri, talo oli valmistunut ja että kaikki oli oikein hyvin. Ei, ei tarvinnut Villen eikä Tiinan olla pojastaan yhtään huolissaan. Tervetuloa käymään vaan uuteen kotiin.

Sitten vielä nopeasti suihkuun ennen nukkumaan menoa. Ikkunat oli tässä vaiheessa jo poistettu ja Linde sai peseytyä rauhassa, mitä nyt vähän kävin kurkkimassa ja otin tämän kuvan salaa takaa päin.

Linde oli lopen uupunut päivän rasituksista ja nukahti heti. Hän näki unta tutkintotodistuksestaan. Hän oli kovin tyytyväinen saatuaan opiskelut päätökseen ja hyvän työpaikan heti kärkeen. Vaikka se ei ollut hänen toiveurallaan, siitä saisi arvokasta kokemusta vastaisen varalle. No tietysti siitä maksettu palkkakaan ei ollut pahitteeksi.

Näin oli kulunut ensimmäinen vuorokausi ja Linde oli tutustunut moniin uusiin simeihin.